Synnyt syvät

Satakunnan kulttuurin toimenpideohjelman 2009-2013 mukaisesti: Katsoessamme maisemaa on tarpeen voida tuntea mielihyvää. Arkinen ympäristömme, kodistamme ja pihapiiristämme alkaen, on täynnä esteettisesti latautuneita viestejä ja muita merkityksiä.
 
Satakunnan identiteetti on kuvattavissa sen maiseman ja rakennetun ympäristön kautta. Maakunnan pitkästä asutushistoriasta kertovat monet hoidetut muinaisjäännösalueet, kuten Suomen ainoa arkeologinen maailmanperintökohde Sammallahdenmäki.Talonpoikainen rakennuskulttuuri on meillä valtakunnallisesti katsottuna hyvin säilynyt. Rakennettu maisemamme koostuu ehjistä kirkonkylämiljöistä, saariston ja rannikon kalastajatiloista, eri aikakausien teollisuusympäristöistä sekä vaihtelevista kaupunkiympäristöistä.
 
Satakunta jakautuu Pohjois-Satakunnan, Porin ja Rauman seutukuntiin. Suurimmat kaupungit ovat maakuntakeskus Pori ja seutukeskukset Rauma, Huittinen ja Kankaanpää.
Vanha Rauma, Satakunnan toinen maailmanperintökohde, on ollut tärkeä merenkulkijoiden satamakaupunki, yhteytemme Eurooppaan ja muihin maihin. Porin etelärannan 1800-luvulla rakennetut keskustan kivikorttelit ovat Satakunnan kaupunkimaisinta ympäristöä, esimerkkeinä arvokkaasta kaupunkirakentamiskulttuurista. Kankaanpää on näistä kolmesta kaupungista nuorin, ja sen kunnianhimoinen uusi arkkitehtuuri profiloituu punatiileen.
Satakunnan rannikkoalue on toisaalta koko Satakunnan lävistävä vyöhyke, jonka taajamat ovat leimallisesti rakentuneet satamien ympärille. Merenkulun ja kalastuksen pitkät perinteet ovat nähtävissä edelleen,vaikka ne nyky-yhteiskunnassamme olisivatkin vähitellen menettämässä merkitystään alueiden tärkeimpinä elinkeinoina.
   
Pori ja Rauma ovat asukasmääriltään Satakunnan suurimmat kaupungit ja näin ollen asutukseltaan kaupunkimaisimmat. Myös Huittinen, Ulvila ja Kankaanpää sekä Eura ylittävät 10 000 asukkaan rajan. Satakunnan kunnista useimmissa asukasmäärä on kuitenkin 3000 molemmin puolin. Niistä muutamat kunnat nousevat liki 10 000 asukkaan rajaa.
 
Väkimäärältään pienetkin kunnat ovat Satakunnassa usein pinta-alaltaan varsin suuria. Tämä tarkoittaa sitä, että merkittävä osa Satakunnan pinta-alasta on haja-asutusalueena, kaukanakin kuntien keskustaajamista. Joillekin kunnille tämä haja-asutuksen struktuuri on nimenomaan kunnan kulttuurin ja työmahdollisuuksien edellytys. Talonpoikaisuus elää edelleen kuntien keskuksista kaukana sijaitsevien kylänraittien varsille löyhästi kytkeytyvien talojen varassa.