4.2. Arkkitehtuurin tutkimus suunnittelun apuna

Tutkimuksella on tärkeä rooli uusien ideoiden syntymiseen rakentamisessa ja yhdyskuntasuunnittelussa. Varsinainen arkkitehtuurin tutkimus tapahtuu yliopistoissa, korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Sellaisia ei arkkitehtuurin alalla toimi Satakunnassa. Sen sijaan ympäristöön ja maisemaan liittyvää tutkimusta on runsaasti.

Suunnittelijan ja asukkaan välinen vuorovaikutus ja asukkaiden kautta tehtävä aluetutkimus on havaittu hedelmälliseksi tavaksi luoda uutta rakennettua ympäristöä. Se on suoraan tutkimuksesta johdetun tiedon saattamista suunnitelmaksi. Tätä yhteyttä kunnat kehittävät tahollaan esimerkiksi kaavoitushankkeiden yhteydessä.

Arkkitehdin potentiaali suunnittelijana tulee osata käyttää hyödyksi tutkimushankkeessa. Arkkitehdin vahvuus on laatia tutkimus suunnitelman muotoon. Arkkitehdin potentiaalia voidaan käyttää toisaalta myös suunnitteluongelman oikeanlaisessa asettelussa silloin, kun tutkimusongelmaa tarjotaan ulkopuoliselle taholle. On järkevää käyttää hyväksi myös oppilaitosten potentiaali innovatiivisten suunnitelmien ja toteutusten tuottajina.

Monet rahastot ja säätiöt sekä muut tahot jakavat vuosittain varoja esimerkiksi rakennustaiteelliseen ja rakennustekniseen tutkimukseen ja kehitystyöhön. Laadukkaan tutkimuksen, esimerkiksi väitöskirjojen, määrää olisi mahdollista nostaa, kun tieto apurahoista olisi entistä selkeämmin saatavilla.

Tutkimuksen rinnalla ja sen tärkeänä lähdeaineistona ovat perusselvitykset. Rakennuskulttuuriselvityksiä eli inventointeja tekevät yleensä kunnat kaavahankkeidensa yhteydessä. Työtä ohjaa ja organisoi Satakunnassa Satakunnan Museo Museoviraston valtakunnallisen ohjeistuksen pohjalta. Tiedot rakennuskulttuurista tallennetaan Satakunnan Museon Internetin kautta käytettävään Pakki-sovellukseen. Tietosuojasyistä tiedot ovat toistaiseksi vain viranomaiskäytössä. Rakennuskulttuuriselvitysten tekemiseen on haettu mm. EU-rahoitusta. Maaseutupaikkakunnilla selvitystilanne on Satakunnassa melko hyvä. Sen sijaan Porissa ja Raumalla perusselvitystyön pitäisi olla jatkuvasti käynnissä, jotta kattava rakennuskulttuuria koskeva tiedosto saataisiin kootuksi tutkimuksen, kaavoituksen ja rakennusvalvonnan käyttöön. Erityisesti uudemman rakennuskannan inventointeihin tulee panostaa.

TAVOITTEET:

- Kunnat kartoittavat aktiivisesti ongelmallisia rakennetun maiseman kohtia esimerkiksi yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa päämääränä löytää toteutuskelpoisia kehitysratkaisuja.

- Kunnat tarjoavat alan yliopistoille ja paikallisille oppilaitoksille säännöllisesti mm. suunnittelijan näkemystä kaipaavia tutkimusongelmia.

- Kunnat tekevät yhteistyötä alan tutkimuslaitosten kanssa omaa rakennettua ympäristöään koskevan tutkimustiedon hankkimiseksi.

- Ulkopuolisen rahoituksen mahdollisuudesta on Satakunnan alueella tiedotettava entistä tehokkaammin.

- Satakunnan kuntien modernin rakennuskannan sekä erikoistuneemman kohdeinventoinnin, kuten hautausmaiden ja muistomerkkien inventoinnin järjestäminen kunnissa.

- Rakennuskulttuuriselvitysten tekeminen on jatkuvaa toimintaa Porissa ja Raumalla. Tehtävään on palkattuna yksi tutkija kummassakin kaupungissa vakituisesti.